PETRIN KOTISIVUT
PETRI'S HOMESITE


| Pääsivu |
| Main Page |


| Virsiä ja runoja |
| Hymns & poems |

| Tutkielmia,

saarnoja ja puheita |
| Sermons, studies |

| Käännöksiä |

| Translations |

| Sävelmiä |

| Melodies |

| Seurakuntaneuvosto |

| Kuvia minusta |
| Pictures of me |


Haltiakielinen sivustoni: / My Elvish site:
Men Eldalambínen

Muut sivuni /
My other sites:

The Woodpecker - my YouTube Channel / videokanavani (=

My Blog / Blogini

Kotimaa24 -blogini

PetriTikka - Twitter


Musiikkiani / Musi
c by me

Sattumanvarainen lempisitaatti: /
A random favourite quote:



Viimeksi muokattu: 28.2.2012
Last updated: February 28th 2012
- Viaton uhri

 

Elämän puu


Missä on toivo? Missä on ilo?
Minne on kadonnut todellinen merkitys?
Vapaus on poissa.
Vain orjia olemme rajallisuuden.
Elämä on meille kuolemaa -
olemattomuutta, tyhjyyttä, kadotusta.

Oi paratiisi, jossa kaikilla on rauha,
jokaisella erikseen, jokaisella yhdessä,
Jumalan, Luojamme, kanssa.

Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
Käykö tiemme vain kuolemaan, suurempaan kuolemaan,
vaiko Jumalan lasten riemujuhlaan?
Mihin uskon, sinne pääsen.
Missä aarteesi nyt on, siellä lepää jo sydämesi.

Oi elämän puu,
josta ennen sai syödäkseen ihmisen suu,
olet poissa, olet poissa,
kaukana sieluni leposijoilta.
Vain juurellasi haluaisin virvoitusta saada.

Salamoi ja jylisee,
pilvet peittävät auringon,
kun Jumalan Poika, Jumala itse,
kuoleman muodossa kuolee.
Hänen lihansa on riekaleina,
hän on kuin mato,
hänen henkensä, sielunsa ja ruumiinsa
kantaa itsessään synnin, tuhon ja piinan.
Virvoituksen Antaja ei tunne virvoitusta.

Oi kuoleman puu,
johon naulittiin Valtiaan liha ja luu,
olet täällä, olet täällä,
lähellä sieluni murhehuonetta.
Sinuun yhdistän tuskani Armon Voimalla.

Kuolema kuolee,
elämä alkaa,
me yhdymme Luojamme rakkauden kanssa.
Kuolossa toivo, toivossa elo,
elossa iäinen ilo.



	- Petri Tikka
	 elokuu 2006
 

 

 

 

The Tree of Life


Where is hope? Where is joy?
Where has real meaning gone?
Freedom is lost.
We are only slaves to finity.
Life is death to us -
non-existence, emptiness, damnation.

O paradise, where everyone had peace,
for each alone, for each together,
with God, our Creator.

What shall happen after death?
Shall our road lead us to death, greater death,
or to the joyful banquet of the children of God?
In what I believe, there I will go.
Where your treasure now is, there lies your heart already.

O tree of life,
from which the mouth of Man had nourishment,
you are lost, you are lost, 
far from the resting places of my soul.
Only under you would I receive refreshment.

There is thunder and lightning,
the sun is covered by clouds,
as the Son of God, God himself,
dies in the form of death.
His flesh is torn to pieces,
he is like a worm,
his spirit, sould and body
carries in itself sin, destruction and agony.
The giver of refreshment does not know refreshment.

O tree of death,
unto which the flesh and the bone of the Lord was crucified,
you are here, you are here,
near the mourning house of my soul.
Into you I unite my pain through grace.

Death dies,
life begins,
we become one with the love of our Creator.
In death there is hope, in hope there is life,
in life there is joy everlasting.