Rakkauslauluni – se tuntematon on!
Hän kärsiä sai ihmisyyden kohtalon.
Hän, Jumala, hän, Rakkaus,
rakkaudetonta rakastaa.
Hän tuli päälle maan, ja rakkaus torjuttiin
Hän saapui auttamaan, ja hänet hylättiin.
Oi ihmettä! Nyt petetään
ja häväistään vain ystävä.
Tiellä hän vaeltaa. Ja hoosianna soi,
kuuluttaa kunniaa. ”Hän rauhan meille toi!”
Vaan ”ristille nyt naulitkaa!”
pian raikuva on huutomme.
Miksi käy raivoomaan nyt joukko ihmisten?
Sai rammat juoksemaan, loi näön sokeiden
hän, Herrani. Näin loukkaa vaan
ken parantaa kuin lääkäri.
”Rakkaus pois tieltämme!” näin täällä vaaditaan.
Murhaaja säästyy. Elämämme surmataan.
Kun tapetaan Pelastaja,
armahtaja vain tavataan.
Ei mitään omistaa voi Herra maailman.
Ei hautaa omaa saa, vain vieraan antaman.
On korkeudessa kotinsa.
Hän hautansa sai minulta.
Rakkauslauluni – se mittaamaton on –
niin rakkaus kuin murhekin vertaamaton.
En muuta voi: vain ylistää
saan ystävää. Hän armon toi.
Alkuperäiset sanat: ”My Song is Love Unknown” Samuel Crossman (1664)
Suomennos: Petri Samuel Tikka (2012-2013/2021)